Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus ja säästöt – paljonko se oikeasti vie sähköä?
Ilmalämpöpumppu kiinnostaa monia säästöpotentiaalinsa vuoksi. Lue mistä kulutus muodostuu, mitä COP tarkoittaa ja miten saat laitteesta irti mahdollisimman paljon hyötyä.

Ilmalämpöpumppu kiinnostaa monia nimenomaan siksi, että sillä voi pienentää lämmityslaskua. Samaan aikaan mielessä voi pyöriä toinen kysymys: syökö pumppu itse niin paljon sähköä, että hyödyt katoavat? Tässä oppaassa käydään läpi, mistä kulutus muodostuu ja miten saat laitteesta irti mahdollisimman paljon hyötyä. Tärkeimmät asiat lyhyesti: - Ilmalämpöpumppu ei "luo" lämpöä, vaan siirtää sitä – siksi se tuottaa yleensä moninkertaisesti enemmän lämpöenergiaa kuin kuluttaa sähköä. - Kulutus riippuu erityisesti sisälämpötilasta, käyttöajasta, talon eristyksestä ja pumpun hyötysuhteesta. - Oikealla sijoittelulla ja säädöillä pumppu auttaa selvästi pienentämään lämmityskuluja, etenkin suoralla sähkölämmityksellä. - Kulutusta ja säästöä voi seurata itsekin sähkönkulutusmittarilla tai energiayhtiön raportoinnilla.
Mistä ilmalämpöpumpun sähkönkulutus muodostuu?
Ilmalämpöpumpun kulutusta ei voi lukea pelkästään laitteen tyyppikilvestä. Todellinen kulutus riippuu siitä, kuinka paljon lämpöä taloon tarvitaan ja miten pumppua käytetään. Tärkeimpiä tekijöitä ovat: - talon koko ja eristystaso - ulkolämpötila ja lämmityskauden pituus - sisälämpötila (20 °C vs 23 °C tekee yllättävän eron) - pumppauksen tehoasetukset ja puhallusnopeus - lämmitetäänkö koko taloa vai vain osa tiloista. Ilmalämpöpumppu kuluttaa enemmän sähköä kovilla pakkasilla, koska lämpöä pitää siirtää suurempi määrä. Silti se on yleensä energiatehokkaampi kuin suora sähkövastus, kun laite on oikein mitoitettu ja asennettu. Lue lisää: Ilmalämpöpumpun asennus ja sijoittelu
COP – mitä hyötysuhde tarkoittaa käytännössä?
Ilmalämpöpumpuista puhutaan usein COP-luvun kautta. COP kertoo, kuinka monta yksikköä lämpöenergiaa laite tuottaa yhdellä yksiköllä sähköenergiaa. Jos COP on esimerkiksi 3, pumppu tuottaa noin kolminkertaisesti lämpöä kuluttamaansa sähköön nähden. Arjessa tämä näkyy näin: - suora sähkövastus: 1 kWh sähköä → noin 1 kWh lämpöä - ilmalämpöpumppu: 1 kWh sähköä → useita kWh lämpöä olosuhteista riippuen. COP vaihtelee ulkolämpötilan mukaan: leudoilla keleillä se on korkeampi, kovilla pakkasilla alempi. Siksi ilmalämpöpumppu loistaa erityisesti syksyllä, keväällä ja lauhoina talvipäivinä, mutta auttaa myös kovemmilla pakkasilla, vaikka hyötysuhde laskee. Lue lisää: Ilmalämpöpumppu talvella – toimiiko se pakkasella?
Miksi valita Kevyt Remppa?
Kuinka paljon ilmalämpöpumppu voi pienentää lämmityskuluja?
Tarkkaa euromääräistä arviota on vaikea antaa ilman tietoa talosta, lämmitysmuodosta ja asutustottumuksista. Yleinen ajatus on: - mitä enemmän aiemmin on käytetty suoraa sähköä lämmitykseen, - mitä enemmän lämpöä voidaan siirtää ilmalämpöpumpun kautta, - sitä suurempi osa lämmityslaskusta voidaan siirtää "edullisemmaksi" lämpöenergiaksi. Jos pumppu on sijoitettu hyvin ja sitä käytetään järkevästi, se voi hoitaa merkittävän osan talon lämmitystarpeesta suuren osan vuodesta. Silloin pumpun käyttämä sähkö näkyy kyllä laskussa, mutta sitä suurempi osa muusta lämmityssähköstä jää pois. Lue lisää: Ilmalämpöpumpun hinta – mitä asennus maksaa?
Käytännön vinkkejä sähkönkulutuksen pienentämiseen
Ilmalämpöpumpun kulutus ja säästö ovat pitkälti kiinni käytöstä. Näillä perusvinkeillä pääset pitkälle: - pidä lämpötila tasaisena, vältä jatkuvaa nostamista ja laskemista - käytä pumppua lämmityksen "peruskoneena" ja muuta lämmitystä tukena - tarkista, että sisäyksikkö on avoimessa paikassa, josta ilma kiertää hyvin - puhdista suodattimet säännöllisesti, jotta puhallus ei tukehdu - vältä turhaa maksimitehoa, jos sisälämpötila on jo lähellä tavoitetta. Myös talon muu energiatalous vaikuttaa: jos lämpö karkaa ikkunoista, ovista tai yläpohjasta, mikään pumppu ei korjaa koko tilannetta yksinään. Lue lisää: Energiatehokkaat ikkunat ja ovet – mitä valita?
Miten ilmalämpöpumpun sähkönkulutusta voi seurata?
Kulutusta kannattaa seurata, jotta näet, mitä pumppu tekee käytännössä eikä homma jää arvailuksi. Käytännön tapoja ovat: - sähkönkulutusraportit energiayhtiön palvelusta - erillinen kulutusmittari pumpun syötössä - älypistoratkaisut pienempien laitteiden seurantaan. Kun vertaat kulutusta lämmityskauteen ilman pumppua (tai sen käyttöä pienemmällä teholla), saat kuvaa siitä, miten paljon kokonaiskulutus on muuttunut. Jos muutoksia ei näy, kannattaa tarkistaa, onko laite mitoitettu ja asetettu oikein, vai onko ongelma talon muissa rakenteissa.
Milloin ilmalämpöpumppu kannattaa – ja milloin tarvitaan muuta rinnalle?
Tarvitsetko apua remonttiin?
Pyydä ilmainen tarjous remonttiisi. Vastaamme 24 tunnin sisällä.
Pyydä tarjousIlmalämpöpumppu sopii parhaiten taloihin, joissa on ennestään sähkö- tai öljylämmitys ja joissa suurin osa oleskelutiloista on avoimessa yhteydessä. Tällöin pumppu pääsee tekemään työtä laajalla alueella. Se ei kuitenkaan korvaa: - kaikkia märkätilojen lämmitystarpeita - vesikiertoista lämmitysjärjestelmää sellaisenaan - peruslämmitystä tiloissa, joihin ilma ei kierrä. Usein paras lopputulos syntyy, kun ilmalämpöpumppu toimii "peruslämmittäjänä" ja muu järjestelmä tasaa tilannetta. Jos mietit, miten pumppu sopisi juuri sinun taloosi, voit pyytää arvion Kevytrempan ilmalämpöpumppu-palvelun kautta. Vertaile vaihtoehtoja: Lämpöpumppu-vertailu – ilma, ilmavesi vai maalämpö? Palvelemme Helsingissä, Espoossa ja ympäri Suomen.
Usein kysyttyä ilmalämpöpumpun sähkönkulutuksesta
Kuinka paljon ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä kuukaudessa?
Ilmalämpöpumpun kuukausikulutus riippuu talon koosta, eristyksestä, ulkolämpötilasta ja siitä, miten laitetta käytetään. Sama pumppu voi kuluttaa yhdellä käyttäjällä selvästi enemmän kuin toisella, jos sisälämpötilat ja käyttöajat eroavat. Tyypillistä on, että kulutus kasvaa selvästi kovilla pakkasilla, kun lämmitystarve on suurin. Pelkkä kulutuslukema ei kuitenkaan kerro koko totuutta, vaan tärkeää on katsoa myös, kuinka paljon muu lämmityssähkö pienenee samaan aikaan. Näin näet, tuottaako pumppu enemmän lämpöä kuin kuluttaa sähköä suhteessa vanhaan tilanteeseen.
Voiko ilmalämpöpumppu lisätä sähkölaskua kesällä?
Voi, jos pumppua käytetään jäähdytykseen paljon ja pitkiä jaksoja, sähkönkulutus nousee verrattuna tilanteeseen, jossa jäähdytystä ei käytettäisi lainkaan. Toisaalta moni kokee viilennyksen parantavan asumismukavuutta niin paljon, että lisäkulutus on perusteltu. Kulutusta voi kesällä hillitä käyttämällä kohtuullista tavoitelämpötilaa, hyödyntämällä varjostusta ja pitämällä ovet ja ikkunat kiinni jäähdytyksen aikana. Jäähdytys on yleensä energiatehokkaampaa kuin erillisten siirrettävien viilentimien käyttö, mutta se näkyy silti jonkin verran sähkölaskussa. Lue lisää: Ilmalämpöpumppu kesällä – viilennys ja energiatehokkuus
Paljonko ilmalämpöpumpulla voi säästää lämmityskustannuksissa?
Säästön määrä riippuu lähtötilanteesta: mitä enemmän aiemmin on käytetty suoraa sähköä tai muuta kallista energiaa, sitä enemmän lämpöpumppu voi auttaa. Jos laite on sijoitettu oikein, sitä käytetään lämmityksen perusratkaisuna ja talo hyödyntää pumpun tuottaman lämmön laajalla alueella, lämmityskuluja voidaan pienentää selvästi. Jos taas pumppu puhaltaa lähinnä yhteen pieneen nurkkaan eikä talon peruslämmitystä säädetä sen mukaan, säästö jää pienemmäksi. Siksi on tärkeää säätää muut lämmityslaitteet tukemaan pumppua, ei kilpailemaan sen kanssa.
Miten tiedän, onko ilmalämpöpumppu säädetty oikein sähkönkulutuksen kannalta?
Hyvä merkki on se, että sisälämpötila pysyy tasaisena ilman jatkuvaa nappien näpräämistä ja sähkönkulutus asettuu tasolle, joka tuntuu järkevältä suhteessa mukavuuteen. Jos pumppu käy jatkuvasti täydellä teholla, lämpötila vaihtelee paljon tai sähkölasku tuntuu kohtuuttomalta, asetuksia ja sijoittelua kannattaa tarkastella uudelleen. Voit aloittaa perusasioista: tavoitelämpötila, puhallussuunta ja -nopeus sekä ovien ja ilman kierron tarkistaminen. Tarvittaessa ammattilainen voi käydä läpi, onko laite mitoitettu oikein ja onko asennus tehty niin, että pumppu pystyy toimimaan tehokkaasti.

Petri Lindfors
Remonttiasiantuntija
Petri Lindfors on Kevyt Rempan remonttiasiantuntija. Hän on suunnitellut ja toteuttanut satoja kylpyhuone-, keittiö- ja huoneistoremontteja yli 30 vuoden ajan. Petrin vahvuus on yhdistää realistinen kustannusarvio, toimiva aikataulu ja käytännönläheiset ratkaisut, jotta remontti etenee hallitusti alusta loppuun ilman turhaa stressiä.
Kevyt Remppa – remonttipalvelut pääkaupunkiseudulla. Petri on ollut mukana sadoissa projekteissa jo yli 30 vuoden ajan ja auttaa sinua viemään remontin maaliin hallitusti ja turvallisesti.




