Kellarin muuttaminen asuintilaksi – mitä pitää huomioida?
Kellarin muuttaminen asuintilaksi vaatii rakennusluvan, kosteushallinnan ja ilmanvaihdon kuntoon. Lue mitä vaatimuksia on ja miten projekti kannattaa suunnitella.

Monessa omakotitalossa ja rivitalossa kellari tai varastotila on vajaakäytöllä. Sinne kertyy tavaraa, vaikka todellisuudessa lisäneliöt asuinkäytössä tekisivät arjesta paljon sujuvampaa. Kellarin muuttaminen asuintilaksi ei kuitenkaan ole pelkkä pintaremontti – onnistunut lopputulos vaatii lupa-asiat, rakenteet, kosteudenhallinnan ja ilmanvaihdon kuntoon. Pähkinänkuoressa: - Käyttötarkoituksen muutos (varastosta asuintilaksi) vaatii yleensä rakennusluvan ja suunnittelijan. - Korkeus, valon määrä, poistumistiet, ilmanvaihto ja lämmöneristys pitää tarkistaa määräysten mukaan. - Kellarin kosteus ja maapohjan rakenne on tutkittava huolella ennen pintamateriaalien valintaa. - Hyvin suunniteltu kellariremontti voi tuoda toimivaa lisätilaa: työhuone, vierashuone, peli- tai oleskelutila, kodinhoito tai lämmin varasto.
Lupa-asiat: milloin kellarin muuttaminen vaatii rakennusluvan?
Lähtökohta on yksinkertainen: kun tilan käyttötarkoitus muuttuu varastosta tai teknisestä tilasta asuintilaksi, kyseessä on rakennushanke, joka tarvitsee lähes aina luvan. Käytännössä tämä tarkoittaa: - rakennuslupa tai toimenpidelupa kunnan rakennusvalvonnasta - pääsuunnittelija ja usein rakennesuunnittelija - tarvittaessa samalla tarkastellaan myös muita muutoksia (esim. uudet ikkunat, kulkuyhteydet). Lupakäytännöt vaihtelevat hieman kunnittain, joten ensimmäinen askel on aina olla yhteydessä paikalliseen rakennusvalvontaan. Sieltä saat tiedon, millaisia suunnitelmia ja liitteitä hakemukseen vaaditaan juuri sinun kohteessasi. Lue lisää: Remonttiluvat – milloin tarvitaan?
Asuintilan vaatimukset kellarissa
Kun kellaria tai varastotilaa muutetaan oleskelu- tai makuuhuoneeksi, tilaa koskevat pitkälti samat vaatimukset kuin muissa asuintiloissa. Rakentamismääräysten tavoitteena on varmistaa, että tila on turvallinen, terveellinen ja toimiva. Keskeisiä asioita ovat: - Tilavuus ja korkeus: huonekorkeus, tilan mitat ja koettavuus arjessa - Valo ja näkymät: riittävä luonnonvalo ja mahdollisuus tuuletukseen - Poistumistiet: hätäpoistuminen tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa - Ilmanvaihto: toimiva tulo- ja poistoilma, ei "tunkkainen kellari" - Lämpö ja eristys: seinien, lattian ja ikkunoiden lämmöneristys - Äänieristys: jos kellari sijaitsee esimerkiksi teknisen tilan vieressä. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa usein ikkunoiden suurentamista tai lisäämistä, ilmanvaihdon päivittämistä ja rakenteiden lisäeristystä.
Miksi valita Kevyt Remppa?
Kosteus – kellarin suurin riski
Kellari ja maanvastaiset rakenteet ovat herkkiä kosteudelle. Ennen kuin yksikään uusi lattia, seinärakenne tai kaluste asennetaan, täytyy varmistaa, että kosteus on hallinnassa. Tärkeää on selvittää: - nouseeko kosteutta maaperästä seiniin tai lattiaan - onko kellarissa tunkkainen haju, tummentumia tai hilseilevää maalia - onko sade- ja sulamisvesien ohjaus tontilla kunnossa - tarvitaanko ulkopuolista salaojitusta tai rakenteiden lisäsuojausta. Usein suositellaan kosteuskartoitusta, jossa mitataan rakenteiden kosteutta ja arvioidaan, mitä kannattaa tehdä ennen varsinaista pintaremonttia. Tarvittaessa kellarin ulkoseinät voidaan suojata, parantaa salaojitusta ja toteuttaa toimiva ilmanvaihto, jotta tuleva asuintila pysyy kuivana. Lue lisää: Kellariremontit – hinta ja luvat
Ilmanvaihto ja lämmitys – varastosta oikeaksi asuintilaksi
Varastotilassa ilmanvaihto voi olla hyvin vähäinen, mutta asuintila ei voi nojata pelkkään pieneen räppänäikkunaan. Hyvä ilmanvaihto kellarissa ehkäisee kosteuden tiivistymistä, hajuhaittoja ja sisäilmaongelmia. Käytännössä asuintilaan tarvitaan: - riittävästi tulo- ja poistoilmaa - ilmanvaihdon mitoitus tilan käyttöön (esim. makuuhuone vs. työhuone) - mahdollinen koneellinen poisto tai tulo-poisto -järjestelmä - ratkaisut, jotka toimivat myös talvella ilman vetoa. Samalla lämmitys kannattaa miettiä uusiksi: patterit, lattialämmitys tai muu ratkaisu, joka toimii kellarin rakenteiden kanssa ja pitää tilan tasaisesti miellyttävänä ympäri vuoden.
Varastotilasta monikäyttöiseksi lisähuoneeksi
Kellari- tai varastotila voi muuttua monenlaiseksi asuintilaksi: - työhuone tai etätyöpiste - vierashuone tai nuoren oma tila - tv- ja pelihuone - lämmin varasto harrastusvälineille - kodinhoitotila, sauna- ja pesutilojen laajennus. Suunnittelussa kannattaa miettiä kulkuyhteydet: miten kellariin kuljetaan, onko portaat turvalliset, miten tilat liittyvät muuhun asuntoon. Jos kellaria käyttää joku perheenjäsenistä omana "siipenään", on hyvä miettiä myös yksityisyyttä ja äänieristystä. Hyvin suunniteltu kellariremontti ei ole vain neliöiden lisäämistä, vaan arjen toimivuuden parantamista. Tässä kohtaa kannattaa hyödyntää suunnittelijaa, joka osaa yhdistää määräykset ja asumisen käytännön tarpeet. Lue myös: Sisäremontit – kaikki palvelut
Miksi kellarin käyttöönotto kannattaa suunnitella ammattilaisen kanssa?
Kellariremontissa yhdistyy monta osa-aluetta: rakenteet, kosteudenhallinta, ilmanvaihto, lupa-asiat ja pintarakentaminen. Siksi projektin kokonaisuuden hallinta on tärkeää – virheet voivat tulla kalliiksi, jos kosteus jää rakenteisiin tai määräyksiä ei ole huomioitu. Ammattilainen auttaa: - arvioimaan, onko kellari järkevää ottaa asuinkäyttöön - suunnittelemaan rakenteet ja ilmanvaihdon niin, että tila pysyy kuivana - huolehtimaan rakennusluvista ja tarvittavista suunnitelmista - toteuttamaan työn turvallisesti ja oikeassa järjestyksessä. Jos haluat käytännön arvion oman kellarin mahdollisuuksista, voit pyytää kartoituksen Kevytrempan kellariremonttipalvelun kautta. Samalla saat suuntaa-antavan arvion kustannuksista ja siitä, mitä kaikkea projekti käytännössä edellyttää. Palvelemme Helsingissä, Espoossa ja muualla ympäri Suomen.
Tarvitsetko apua remonttiin?
Pyydä ilmainen tarjous remonttiisi. Vastaamme 24 tunnin sisällä.
Pyydä tarjousUsein kysyttyä kellarin muuttamisesta asuintilaksi
Tarvitaanko kellarin muuttamiseen asuintilaksi aina rakennuslupa?
Lähtökohtaisesti kyllä. Kun kellari tai varastotila muutetaan asuinkäyttöön, kyse on tilan käyttötarkoituksen muutoksesta, joka kuuluu rakennusluvan piiriin. Kunta tarkastelee hankkeessa muun muassa tilan turvallisuutta, terveellisyyttä, rakenteita ja vaikutusta rakennuksen kokonaisuuteen. Lupa-asiat hoidetaan oman kunnan rakennusvalvonnan kautta, ja hakemukseen liitetään yleensä pääsuunnittelijan laatimat piirustukset ja selvitykset. On aina järkevää varmistaa lupa-tilanne etukäteen, jotta vältytään ongelmilta jälkikäteen.
Voinko tehdä kellariremontin vaiheittain, esimerkiksi ensin varastokäyttöön ja myöhemmin asuintilaksi?
Teknisesti voit tehdä kellariin ensin kevyempiä kunnostuksia varastokäyttöön, mutta heti kun tavoitteena on pysyvä asuintila, pitää lupa-asiat ja määräykset ottaa mukaan suunnitteluun. Jos tiedät jo etukäteen, että kellari halutaan muutaman vuoden sisällä asuintilaksi, on usein järkevää suunnitella kokonaisuus heti kerralla. Näin rakenteet, eristys, ilmanvaihto ja mahdollinen salaojitus tehdään alusta asti siten, että ne palvelevat tulevaa käyttöä. Muuten riskinä on, että joudut avaamaan tehtyjä rakenteita uudelleen, mikä nostaa kokonaiskustannusta.
Mitä riskejä on, jos teen kellarista "puoli-asuintilan" ilman lupia?
Suurin riski on se, että tila ei täytä asuintilan vaatimuksia kosteuden, ilmanvaihdon, turvallisuuden tai poistumisteiden osalta. Tällöin syntyy helposti terveys- ja turvallisuusriskejä sekä mahdollisia ongelmia, jos asuntoa myöhemmin myydään tai vakuutusyhtiö arvioi vahinkotilannetta. Luvanvaraisen hankkeen kiertäminen voi myös johtaa siihen, että rakennusvalvonta edellyttää muutosten korjaamista jälkikäteen. Siksi on rehellisesti järkevämpää suunnitella kellarin käyttöönotto alusta asti luvanvaraisena hankkeena, jos tavoitteena on oikea asuintila eikä vain satunnainen oleskeluvarasto.
Miten kellarin kosteusongelmat pitää hoitaa ennen asuintilaksi muuttamista?
Kosteusongelmat pitää aina selvittää ja hoitaa ennen kuin kellariin tehdään asuintiloihin verrattavia pintoja. Tämä tarkoittaa käytännössä rakenteiden tutkimista, mahdollisia kosteusmittauksia ja tarvittaessa ulkopuolisten rakenteiden, salaojituksen ja vedeneristyksen parantamista. Vasta kun perusasiat ovat kunnossa, voidaan rakentaa eristeet, sisäseinät ja lattiat niin, etteivät ne jää "ansaan" kosteuden kanssa. Pelkkä sisäpuolinen lisäeristys ilman kunnollista kosteuden hallintaa voi pahentaa tilannetta. Tästä syystä kellari kannattaa käydä läpi ammattilaisen kanssa ennen lopullisia suunnitelmia.
Mitä seuraavaksi?
Jos kellarin käyttöönotto kiinnostaa, ensimmäinen askel on selvittää tilan nykykunto ja lupa-asiat. Ammattilaisen kanssa tehty kartoitus auttaa hahmottamaan, mitä projekti vaatii ja millainen aikataulu on realistinen. Pyydä tarjous kellariremontista →

Petri Lindfors
Remonttiasiantuntija
Petri Lindfors on Kevyt Rempan remonttiasiantuntija. Hän on suunnitellut ja toteuttanut satoja kylpyhuone-, keittiö- ja huoneistoremontteja yli 30 vuoden ajan. Petrin vahvuus on yhdistää realistinen kustannusarvio, toimiva aikataulu ja käytännönläheiset ratkaisut, jotta remontti etenee hallitusti alusta loppuun ilman turhaa stressiä.
Kevyt Remppa – remonttipalvelut pääkaupunkiseudulla. Petri on ollut mukana sadoissa projekteissa jo yli 30 vuoden ajan ja auttaa sinua viemään remontin maaliin hallitusti ja turvallisesti.


